Kulmaamisen voi ajatella olevan reaaliaikaista palautteenantoa ja ohjeistamista, joten siihen pätee todennäköisesti samoja lainalaisuuksia kuin palautteenannossa. Listataan muutama asia mitkä voisivat olla yhteydessä kulmaamiseen.
- Ihmisen keskushermosto ei oikein ymmärrä negaatioita ja epäonnistumisen kieltäminen ei edistä motorisen tehtävän onnistumista. Eli jos koripallon vapaaheittoa heittäessä mietit ”älä heitä ohi”, aivosi tajuavat ”heitä ohi” osion vallan mainiosti, kieltosanaa ei niinkään. Ohjeissa tulisi suosia suotuisia tapahtumia sekä ohjaavaa palautetta. ”Heitä pallo suoraan koriin” toimii siis selkeästi parempana ohjeistuksena.
- Palautteen määrän lisääminen parantaa suoritusta vain tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen sillä ei ole joko vaikutusta tai se voi vaikuttaa jopa negatiivisesti suoritukseen.
- Liiallinen palautteenanto voi tehdä myös riippuvaiseksi ulkoisesta palautteesta ja häiritsee urheilijan omaa ongelmanratkaisuprosessia.
- Palautteenannolla on myös psykologisia vaikutuksia, joten se voi vaikuttaa motivaatioon joko vahvistavasti tai heikentävästi.
Kulmaaminen on taitolaji ja sitä kannattaa harjoitella kotisalilla ennen kilpailuja jotta oppii miten urheilija reagoi ohjeistukseen. Reaktiot ovat yksilöllisiä ja kulmaajan pitäisi pysyä jatkuvasti kartalla siitä tarvitaanko tilanteessa rauhoittavaa vai herättelevää vaikutusta. Ohjeissa kannattaa keskittyä ohjaavaan tai kuvailevaan palautteeseen joka johtaa onnistuneeseen suoritukseen. Kulmattavan olisi hyvä myös tottua kulmaajansa ääneen jotta pystyy jakamaan keskittymistään ottelun aikana ilman suurempaa häiriötä.
 |
| Ruskeavöisenä ei vielä päässyt maton vierelle kulmaamaan, joten tässä vaadittiin keuhkoja, jotta valmennettava kuuli ohjeistukset. Informaation määrä tuli pitää minimissä, mutta kuulemma ohjeet tuli perille. |
Kommentit
Lähetä kommentti