Mistä motivoidut?

Motivaatio on urheilijaa eteenpäin ajava voima. Mitä se on, miten se vaikuttaa urheilijan suoritukseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Seuraavassa mahdollisimman tiivis paketti motivaatiosta. Suosittelen miettimään miten eri tekijät näkyvät sinun päivittäisessä harjoittelussasi.

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Urheilijan motivaatio voi kummuta joko sisäisitä tai ulkoisista tekijöistä. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan sisäsyntyistä motivaatiota, toiminnasta nauttimista ja toiminnan itsessään ollessa palkinto. Ulkoisella motivaatiotekijöillä voidaan tarkoittaa ulkoista painetta toimintaan tai ulkoista palkkiota jonka saa hyvin tehdystä työstä. Tällöin toiminnasta itsessään nauttiminen ei ole pääasia. Sisäinen motivaatio on enemmän yhteydessä urheiluun sitoutumiseen ja urheilu-uraa tukevien päätöksien tekemisessä. Ulkoinen motivaatio voi olla lyhyellä aikavälillä toimiva, mutta pidemmällä aikavälillä palkkioiden tavoittelu ja epäonnistumisen pelko eivät ole yhtä tehokkaita motivaattoreita verrattuna sisäiseen motivaatioon.

Koettu pätevyys on yhteydessä itsearvostukseen, persoonallisuutemme kulmakiveen. Itsearvostus koostuu eri kyvykkyyden osa-alueista, joista yksi on fyysinen kyvykkyys. Jokainen ihminen, saati sitten urheilija, haluaa kokea olevansa kyvykäs ja pätevä. Se miten kyvykkyys tietyllä osa-alueella vaikuttaa itsearvostukseemme, riippuu siitä miten tärkeäksi koemme pätevyyden kyseisellä osa-alueella. Mikäli identiteettimme nojautuu vahvasti lajiosaamiseen, niin lajissa koettu pätevyys vaikuttaa suurelta osin kokemaamme itsearvostukseen. Onnistumiset ruokkivat koetun pätevyyden kehittymistä ja ovat välttämättömiä, jotta motivaatio säilyy. Huippu-urheilijoilla koettu pätevyys lajissaan on yleensä hyvin korkea ja se vaikuttaa myös voimakkaasti heidän itsetuntoonsa. 

Liikuntataidot ovat usein urheilijalle korostuneen tärkeä osa itsearvostusta

Tavoiteorientaatiot jaetaan yleensä minä- ja tehtäväsuuntautuneisuuteen. Minäsuuntautunut urheilija keskittyy olemaan muita parempi ja saa pätevyydenkokemuksia siitä miten selviää tehtävissä verrattuna muihin. Tälläiset pätevyydenkokemukset ovat hauraita sillä ne ovat jatkuvasti uhattuna ja häviäminen laskee motivaatiota. Minäsuuntautuneelle urheilijalle on tyypillistä valita sellaisia haasteita joissa tietää pärjäävänsä muita paremmin, osallistuu esimerkiksi mielummin matalamman tason kilpailuihin eikä pyri niin paljoa haastamaan itseänsä. Tehtäväsuuntautunut urheilija saa pätevyydenkokemuksia enemmän haasteista ja tehtävässä kehittymisestä, eikä vertaile niin paljoa omaa suoritustaan suhteessa muiden suorituksiin. Tällöin uskalletaan ottaa isompia haasteita eikä häviämistä nähdä "peikkona" vaan oppimiskokemuksena joka auttaa urheilijaa kehittymään. Uusien taitojen oppiminen ja oma henkilökohtainen edistyminen ovatkin tärkeimpiä menestymisen mittareita.

Motivaatioilmastolla tarkoitetaan esimerkiksi harjoituksissa esiintyvää psykologista ilmapiiriä, joka ohjaa toiminnan tavoitteita. Motivaatioilmastossa voi korostua tehtävä- tai minäsuuntautuneisuus. Näissä korostuu pitkälti samat asiat kuin mitä tavoiteorientaatioissa. Tehtäväsuuntautuneisuus tukee paremmin sisäistä motivaatiota ja sitoutumista tehtävään, sekä on yhteydessä parempaan viihtyvyyteen ja koettuun pätevyyteen. Minäsuuntautuneessa korostetaan kilpailua ja vertailua, joka saattaa johtaa heikentyneeseen motivaatioon liiallisesti korostettuna. Kyseessä ei ole kuitenkaan vastakohdat ja harjoitusten motivaatioilmastossa voi esiintyä elementtejä molemmista. Valmentajalla on iso rooli motivaatioilmaston muodostumisessa. Tähän vaikuttavat tehdyt pedagogiset valinnat, kuten tehtävien ja ohjaustapojen valinta.

Motivaatioon ja motivaatioilmastoon liittyy paljon asioita joita tässä tekstissä ei huomioida. Tässä keskitytään melko kapea-alaisesti asioihin, mitkä erityisesti koskevat urheilijoita. Mikäli aihealue kiinnostaa enemmän, niin suosittelen tutustumaan teokseen Urheilupsykologian perusteet, josta saa jo urheilijan tarpeisiin melko kattavan tietopaketin aiheesta. Kyseistä teosta on käytetty myös tässä tekstissä pääasiallisena lähteenä.