Vastustajan kontrollointi

Kontrollointipisteillä tarkoitetaan kehon kohtia, joita kontrolloimalla pystyt merkittävästi vaikuttamaan vastustajasi kykyyn tuottaa liikettä. Tärkeimmät kontrollipisteet ovat hartiaseutu sekä lantio. Seuraavassa yhdistetään kahta kontrollointiin liittyvää periaatetta, jotka ovat hyvin samankaltaisia, mutta eroavat käytännön sovelluksiltaan hieman.

Laatikko-mallissa torson kulmat muodostavat laatikon ja kyseisen laatikon kulmat ovat kontrollipisteitä. Jos haluat kääntää laatikon kyljelleen, voit tehdä sen a) painamalla toisen puolen kulmaa voimakkaasti alas, b) nostamalla toisen puolen kulmaa ylös, c) painamalla toista kulmaa alas ja nostamalla samaan aikaan vastakkaista kulmaa. Sama pätee vastustajan liikutteluun ja kontrollointiin.

Esimerkiksi tuottamalla painetta oikealle puolelle lantiota pystyt tehokkaasti estämään vastustajan kääntymisen vasemmalle puolelle. Saamalla ristikkäiset kontrollipisteet haltuun, pystyt rajoittamaan vastustajan liikkeen molempiin suuntiin, esimerkiksi sidecontrollissa veto vasemmalta puolelta lantiota sekä veto oikean olkapään kohdilta estää vastustajan kääntymisen molempiin liikesuuntiin.

Toisena esimerkkinä avoin guard ja delariva guard (DLR). Vastustaja haluaisi pitää rintamasuunnan suorassa alla olevaa kohden, kun taas hyökätäkseen allaolijan täytyy saada kulmaa suhteessa vastustajaan. Jotta allaolija saisi tehokkaasti tehtyä kulmaa, niin tulee tuottaa vetoa toiselle puolelle ja työntävää liikettä toiselle puolelle. DLR:ssa veto tapahtuu usein kaulusotteella ja työntävä liike jalalla, joka on lantiolla tai kaulusotteen vastakkaisella olkapäällä/hauiksella.

Toinen periaate on eri tasojen kontrollointi. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että mitä useampaa tasoa pystyt kontrolloimaan vastustajasta, niin sitä voimakkaampi kontrolli. Esimerkkinä toimii jälleen hyvin DLR, jonka perusversiossa kontrolloit nilkkaa, polvea, lantiota sekä hartialinjaa. Tällöin kontrollin voi sanoa olevan vahvimmillaan. Mikäli joku kontrollin taso avautuu, tulee siihen reagoida joko hyökkäävällä tai puolustavalla liikkeellä. 

Useimmat guardit rakentuvat kyseisten kontrollimallien kautta ja niiden kautta myös voidaan helposti löytää kyseisten guardien heikot kohdat. Esimerkiksi perinteinen spiderguard kontrolloi pelkästään yhtä tasoa, jolloin päälläolijan lantio pääsee liikkumaan melko vapaasti. Spiderin nollaukset perustuvatkin pitkälti jalkojen ja lantion liikkeeseen suhteessa vastustajaan. 

Kevyttä ja teknistä sparria Tornion Testohärän kanssa